Jatketaan vielä Ruotsin kuningattarien maailmassa.
Topeliuksen Tähtien turvatit kertoo kuningatar Kristiinan (1626-1689) ajasta. Kolmekymmenvuotinen sota on loppupuolellaan, astrologia ja alkemia kukoistavat. 8.12.1626 tähtien aseman ollessa merkityksellinen, syntyy kolme lasta: Ruotsin kruununperijätär Kristiina Tukholman Kolmen kruunun linnassa ja tuntemattoman kiertolaisnaisen kaksoset Kaskaan torpassa Karjaalla. Tähdet lupaavat näille kolmelle yön lapselle vaiherikasta tulevaisuutta.
Köyhyydessä elävät kaksoset Hagar ja Bennu joutuvat nuorella iällä eroon kasvattivanhemmistaan ja ajautuvat kumpikin taipumustensa mukaisesti omille teilleen. Bennusta tulee maineikkaan Åke Tottin ratsumies, ja kirjatoukka Hagar päätyy kuningatar Kristiinan hoviin kirjastonhoitajattareksi. Bennu seikkailee sotatantereilla ympäri Eurooppaa, ja Bennun kautta kertomus valottaa sodan kulkua, raakuutta ja vallinneita oloja. Hagar ja Kristiina sen sijaan keskittyvät pohtimaan uskonnonasioita ja naisenasemaa Kristiinan hovissa. Kumpikaan tytöistä ei halua joutua miehisen ikeen alle, ja Topelius esittääkin aikaansa nähden edistyksellistä tasa-arvoa Hagarin ja Kristiinan toimesta. Kertomus kuljettaa sankareitaan ympäri Eurooppaa kurjuudesta ylellisyyteen ja on kaikkine käänteineen mitä viiihdyttävintä luettavaa.
Bennu jää päähenkilöistä lukijalle etäisimmäksi koska hänestä kerrotaan pääasiassa hänen toimintansa kautta. Hagar ja Kristiina sen sijaan jakavat paljon ajatuksiaan, joten heissä on hahmoina enemmän syvyyttä. Kristiinahan on todellisuudessa tunnettu mieltymyksestään tieteisiin, taiteisiin, filosofiaan ja teologiaan. Hän myös toivoi olevansa mies, koska koki vaikutusvaltansa ja -mahdollisuutensa heikommiksi vain siitä syystä että oli nainen. Tyttöjen mieliä askarruttavat asiat avioliitosta uskonasioihin ja kielitieteistä valtio-oppiin. Todella vaiherikkaan tarinan vastapainona Hagarin ja Kristiinan keskinäiset ja yksityiset ajatukset ja pohdinnat tuovat kirjaan sisältöä, jota ilman se jäisi helposti pelkäksi seikkailukertomukseksi.
Topeliuksen maalaileva ja runollinen kirjoitustyyli tuo teokseen oman tunnelmansa. Tarina vilisee todellisia historiallisia hahmoja, jotka sekoittuvat mainiosti Topeliuksen luomiin hahmoihin. Historialliset faktat ja uskottava ajankuvaus lisäävät entisestään tarinan todentuntuisuutta, ja välillä helposti unohtaa, ettei kyseessä ole elämänkerta.
Loppuun vielä nippelitietoa: kuningatar Kristiina perusti Turun Akatemian 1640 (perustuksesta kerrotaan myös kirjassa) ja aloitti näin uuden aikakauden Suomen sivistyksessä. Helsingin yliopiston naistutkimuksen yksikkö on nimetty hänen mukaansa Kristiina-instituutiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti